My pre Shiba time / ennen shiboja

Dogs have been part of my life only in my adult life time and also at some points thre I have choosen to have a break. the lives of others, I have been busy this from life without a dog.

I started as a hobby dog ​​service dogs in action and in due course, HPH (Helsinki workingdog Association) training instructor. Today, we often talk about the negative tone of "the old days" training methods. I had the great honor to get my trainer training from Pentti Mattsson and I am still grateful for his doctrine.

My first dog  - a wonderful Hovawart I sadly had to put to sleep because his severe spinal problems - with my first baby

In Finland Mattsson has taught under his supervision how to train a dog to look for, among other things, uranium, oil, rot, fungi, and cows in oestrus. Mattsson's own dog training lessons later applied to the training of sniffer dogs. This allowed him to his office of the Geological Survey ore dog base leader, where he worked until retirement age.

In time, Bulterrieri “Onni” taught me that dogs are also very different, all the services are not as susceptible. From Onni I learned, however, more and more doggy language and as I pondered how acquiescent Bulterrier could be motivated to do the things desired by the owner, I have learned so much new things!

Gawan, another Hovawart with issues - three different back poroblems and E hips

“Onni” (translated happiness) was so dear to me; I did not want  after him a second Bull Terrier. My spouse has wanted to even the Finnish Spitz urban conditions which, again, was out of the question. Each of us in our family likes Japan’s history, its culture and the present then as we spotted Shiba on some dog book .. It was all clear.

I contacted the Shiba association in Finland and I had a few conversations with the some breeders. Pretty soon I ended up with a solution to get a co- ownership. I thought I could learn during those few years as the Shiba is not owned by me. Waiting for a puppy was not a problem. I though that I should wait a long time for our  Shiba, but in the end its was already after a few months as  few months as the Breeder Christen Lang, fly over to Helsinki carrying small Inari sleeping in  small Swedish Kennel Club bag.

Dogs and my life has always been one of the two dogs at once. Harumi came to the family earlier as planned, but did not bring the females any problems having only a small age difference between them.  

___________________________________________________________________________

"Osmo" - Mum: Newfoundland, dad: Estrela mountain dog

Koirat ovat kuuluneet elämääni vain aikuisikäni ajan ja tuonakin aikana olen muiden elämän kiireiden vuoksi joutunut välillä elämään ilman koiraa.

 

Aloitin koiraharrastuksen palveluskoirista ja toimin aikanaan myös HPH:n (Helsingin Palveluskoiraharrastajat ry) koulutusohjaajana. Nykyään puhutaan usein negatiiviseen sävyyn ”entisajan” koulutusmenetelmistä. Mielestäni ennenkin on osattu ja toisaalta kaikki tämänpäivän "menetelmät" eivät ehkä ole parhaita mahdollisia.  Minulla oli suuri kunnia saada kouluttajakoulutus Pentti Mattssonilta ja olen edelleen kiitollinen hänen antamastaan opista. 

Suomessa on opetettu Mattssonin koulutusohjauksessa koiria muun muassa uraanin, öljyn, lahon, sienten sekä lehmien hiljaisen kiiman etsimiseen ja ilmaisuun. Mattssonin omien koirien koulutuksessa saatuja kokemuksia sovellettiin myöhemmin myös huumekoirien koulutukseen. Tämän mahdollisti hänen virkansa Geologian tutkimuskeskuksen malmikoiratukikohdan vetäjänä, jossa hän toimi eläkeikäänsä asti.

Aikanaan Bulterrieri Onni opetti minulle, että koiria on myös hyvinkin erilaisia, kaikki kun eivät ole niin palvelualttiita. Onnilta opin kuitenkin entistä enemmän koirista ja miettiessäni miten mukavuudenhaluista Bulterrieria saa motivoitua tekemään omistajan haluamia asioita, olen oppinut todella paljon uutta!

Onni oli minulle niin rakas, etten sen jälkeen ole halunnut toista Bullterrieriä. Kun koiranhankinta taas tuli muiden kiireiden helpotuttua ajankohtaiseksi oli rotupäätöksen tekeminen jopa yllättävän helppoa. Puolisoni on halunnut jopa Suomen pystykorvan joka taas kaupunkiolosuhteissa ei tullut kysymykseenkään.  Kummallakin meillä on Japanin historia ja nykyisyys lähellä sydäntä ja kun sitten bongasimme jostain koirakirjasta Shiban..Asia oli selvä.

"Onni" - Nooakin Arkin Ruben

Otin yhteyttä Shiba rotuyhditykseen ja kävin keskusteluita muutaman kasvattajan kanssa. Melko nopeasti päädyin ratkaisuun ottaa sijoituskoira. Ajattelin sijoitusaikana voivani oppia rodusta, onhan sijoittaja jo usein aikamoinen konkari. Pennun odottaminen ei ollut ongelma. Olen jo koiria ostaessani alkanut soveltamaan sellaista käytäntö, että valitsen kasvattajan ja jään odottamaan mahdollisia pentuja.

Olin asennoitunut odottamaan ensimmäistä Shibaa melko pitkään, mutta lopulta ei mennytkään kuin muutama kuukausi siihen, että Kasvattaja Christen Lang toi Inarin omistajansa Meri Pistokosken huomaan ja meidän kotiin pienessä Ruotsin kennelliiton kassissa.

Koiralliseen elämääni on aina kuulunut kaksi koiraa kerralla. Harumi tuli perheeseen hieman suunniteltua aiemmin, mutta ei tuo narttujen pieni ikäero ole tuntunut elämää haittaavaan . päinvastoin,